30.3.16

87 / 88 / 89 / 90

87-88 Muhun iski joku elämäni hirvein yrjötauti, minkä johdosta jaksoin lähinnä tuijottaa seiniä sikiöasennossa ja kirota kohtaloani, eikä tullut mieleenkään päivän kuvien otto. Joten tässä sen sijaan überhieno kuvitus itsestäni huonovointisena ja kiroamassa kohtaloani yrjöämpärin kera.

89 Ekaa kertaa oli aamulla pariin päivään nälkä ja ylipäätään teki mieli jotain edes syödä. Tästä puolet niin johan alkoi taas yrjöttää. Ai että. Muutaman tunnin raatona olo sohvalla ja Game of Thronesin tuijotus selvästi oli maaginen resepti parempaan vointiin sillä sitten olo alkoi olla jo normaali. Ottaa kyllä puuhailevaisen ihmisen hermoon aikalailla tälläinen monen päivän pakkolöhöily.

90 Olin vähintäänkin ekstaasissa päästessäni taas töihin ja ihmisten ilmoille. Eikä näistäkään hiljattain Kontista löytämistäni ja jo varmaan kymmenen rakkoa aiheuttaneista kengistä koitunut edes uusia rakkoja tänään. Edelliset näette kuvassa. Kyllä olen tänään ollut onnessani. On se aika mahtavaa olla terve.

27.3.16

aika monta graffitia ja lasinsirua

Käytiin (pitkä)perjantaina kävelyllä mikä vei meidät lopulta pienimuotoiselle urbaanille tutkimusretkelle. Mulla oli tosin sen tutkimuskohteen kuvaamiseen täysin väärä objektiivi mukana. Ei ole kyllä ensimmäinen kerta kun keksii jonkun hyvän kuvauskohteen ja se optimaalisin obiska on kotona kameralaukussa :-D





 Yllättävän kiva toi turkoosin ja tummanpunaisen väriyhdistelmä. Pitääpä laittaa muistiin...




 Aarteita tonkimassa. Tai enemminkin ehkä kumminkin romua.





 Ja sitten seuraavaksi se mesta. Edelliset kuvat oli mytäjäisten sillan alta muuten.



Tämä on lempiotokseni tuolta paikasta, tosi kaunis valo tossa kohteessa.





 Koko paikka oli tuutattu täyteen graffiteja niin pullojakin piisasi lojumassa.


 Aina bongailemassa lempiväriä, hihii.


















Löydettiin joku pieni tehdashallikin missä oli lattia kuorrutettu lasinsiruilla sekä hienoja embossauslevyjä.



 Hesburger :-D
 Näitä oli vaikka minkälaisia ja löysin kotiinkin yhden nätin. Tämä kukkakuvioinen oli myös hieno.









Tänne on ehdottomasti keväämällä päästävä uudelleen, voin vain kuvitella miten kiva kontrasti tän murjun ja vihertävän luonnon välillä silloin on. Nähtiin täällä joku koiranulkoiluttajakin mutta ihmettelen kyllä että kuka töllö tuo koiransa tälläiseen paikkaan missä on lasinsiruilla kuorrutettu maasto?

Uusien paikkojen tutkiminen on kyllä aina yhtä hauskaa.